keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

voi ei

Niin, aika menee niin äkkiä. Mitään en ehdi. Mitä ihmettä mä sitten teen? Hoidan kahta poikaa,pyykkään,laitan ruokaa,ulkoilen heidän kanssa,pyykkään,siivoan,laitan ruokaa ja yritän siivota. Eli laiskottelen kaiket päivät,kun kerran olen kotona. Niinhän!? Olen kyllä aikomuksissa päästä töihin syksyllä. Jotain,en vaan tiedä mitä ja minne. No myönnän,että tämä uusi prokkis vie aikaa ja voimavaroja. Aion päästä takaisin vanhoihin mittoihin.. Eli "muija pienemmäksi prokkis". Alku vuodesta mennyt 6,5 kg. Se tammikuun innostus  olisi lopahtanut,ellen olisi liittynyt "kilot veks"-ryhmään. Joo tahti on hidas ja olisi pystyttävä enemmän tiputtamaan. Aivan sama. Tämä on mun tahti. Ja ne ei tule takaisin! Jos 10 vuotta olen niitä kerännyt,niin voin ne tiputtaa myös järkevästi. Ruokavaliolla ja liikunnalla. Ei kommervenkkejä! Ne ei tehoa. Joo kokeilin nutrilettia viikon. Pahaa,kamalaa,paino NOUSI! Pyh. Aloin syömään. Paino laskee!

Aion näyttää,etten tarvitse leikkausta,en käytä nutrikettia! No okei, niitä valmiita juomia silloin tällöin välipalana. Niin helppoa tää ei ole. Mua niin ärsyttää kun osa ihmisistä (myös sukulaisista) sanoo,että se on niin helppoa ja kun alkuun pääsee niin menee helposti kilot. Paskanmarjat! Tää ei ole helppoa. Ja vaikeaa tästä tekee myös se,ettei tukea saa sukulaisilta tai ydtäviltö. :( katsotaan ja kyylätään tarkkaan,tippuuko,näkyykö mitään muutosta.  Hei 10kg tässä ruhossa ei todellakaan näy.

Jaahas. Kun nyt aamun "oman ajan"(-30min) käytin tähän,niin voinkin mennä jatkamaan tätä laiskottelua. Pojat ylös,ruokaa,vaatetta,tiskiä,pyykkiä.............jne. Moi mä meen nyt. Tuun taas joskus <3 jotain="" p="" tai=""> 

Ei kommentteja: